Karmiina

suuttumus

”Minkäs teit, tyttö”, ruumis lausui matalalla äänellä. ”Minkäs teit. Tästä minä en enää koskaan nouse.”

Meristä    Tuuli    Touko    Vilja    Kuismaa
valhetta, brandyn, väsymyksen
Se liittyy karmaan
Vai niin sinä uskot
Karmiina tukehdutti Nipsun
ei koskaan tehnyt kenellekään pahaa
”Nyt tai ei koskaan! Tämä tilaisuus ei toistu!”

nopeasti nuorentavaa kollageenivoidetta à 49 euroa, hienonhienoa nukkaa tehokkaasti poistavan autoharjan 29 euroa, vatsalihaksia kiinteyttävän ja jo viikossa uskomattomia tuloksia antavan sähkötyynyhierojan 89 euroa

sormus. Vihreäkivinen, leveärenkainen kantasormus.
tunsi pimeyden kouran puristuvan ympärilleen

Oli uusi aamu, uusi ihmeellinen aamu heidän elämässään, ja synkeä menneisyys voisi nyt korvautua lupaavalla tulevaisuudella.

Kuollut sisko ja timpuri Keränen ja pehmeähuulinen Lasse Sjöblom sekoittuivat hänen päässään piinalliseksi houreeksi. He kaikki nauroivat hänelle, osoittivat sormellaan

Kuin pahantahtoiset salamat olisivat tanssineet hänen aivoissaan, pää tuntui räjähtävän, ja hän sulki silmänsä.

vihan
petturin
Kunhan leikitteli huvikseen ja huristeli hienossa tuolissaan punomassa juonia. Ei timpurikaan häntä koskaan rakastanut! Lasse Sjöblom ei välittänyt hänestä! Kukaan ei todella hänestä piitannut, ei edes äiti. Ei varsinkaan äiti, joka heitti puolustuskyvyttömät kaksoset kylmään kaivoon… Mielikuva sai Karmiinan irvistämään.

”Etpä tietenkään”, mutisi sisko ja tuijotti hänkin syyttävästi. Nyt kuolaava Kaspar, sinelmäinen Lasse ja sisko lähestyivät Karmiinaa vääjäämättä. – En minä tarkoittanut… Karmiina koetti tarttua siskoa kädestä, mutta tämä veti omansa pois.

Nyt tai ei koskaan! Tämä tilaisuus

Vihreäkivinen sormus

Aaro Keränen, Veljeskilta 19.4.1975

Elina
nyt hyvin
ei tarvitsisi enää

Hän näki heidät kaksi kaakeloidussa kylpyhuoneessa pesemässä hampaita kirkkaanvärisillä harjoilla.
Mutta jostain syystä mielikuva ei syttynyt. Hän keskittyi ja pinnisteli, mutta tulevaisuus ei tahtonut hahmottua. Viime yön jälkeensä jättämä raskaus ei suostunut väistymään.
Koti, koti, koti

Niissä oli jotakin painostavaa, ehkä se johtui äänettömyydestä. Linnut olivat kerta kaikkiaan lakanneet laulamasta

ei tavoittanut sitä
ajatus asfalttitiestä oli aiheuttanut
Hopeanhohtoinen
tien? Se ei ollut mahdollista. Ei

vapaudentunne

Ei ennen kuin viisi vuotta, kolme kuukautta ja viisitoista päivää sitten.
Vanhaa vihaa Maisa ei enää osannut lietsoa esiin.
Mihin ihmeeseen hän jalkoja tarvitsisi, jos halusi syventyä 1900-luvun alun kapinallisiin naistaiteilijoihin?

oksentaa
hänen aamurituaalinsa
napit
Vihreä teekään ei saanut häntä syöksymään vessaan.

Todellinen vallanjako oli alkanut selvitä Ninnille. Vihreää Vaaraa ei johtanutkaan rakohammas Kuisma vaan Meri, jadesilmäinen nainen. Häneen Ninni oli päättänyt luottaa. Meri ei turhia arkaillut, hän oli tuosta vain karistanut pölyt kannoiltaan ja tehnyt valinnan, ketkä sopivat tositoimiin. Mukaan eivät päässeet turhanjauhajat ja höpöttäjät.

vastaansanomaton varmuus
jättämään unelmat

”Ei ole rakkautta ilman oikeutta, ei ole oikeutta ilman taistelua, ei taistelua ilman yhteistä rintamaa…” Tyhjät sanat lapsuudesta kohosivat nyt ylös muistin sopukoista ja alkoivat täyttyä merkityksellä.

Jenkkiraudastahan löytyi
huumeita ja pitkin leviteltyjä
paitsi lopullinen
itsepuolustusta

Karmiina, jolla oli Elinan siniset silmät…

kassaneiti hymyili, koko marketti hymyili
Yksi niistä vilautti keskisormea, mutta Kauno Mielonen vain nauroi.
Pieni-ikkunaiset elementtitalot keräsivät seiniinsä auringon lämpöä ja hymyilivät kutsuvina, nekin olivat varmasti täynnä sellaisia pareja kuin he, onnellisia pareja ruokakasseineen!

Tultiin ja tultiin. Yksinhän sinä tulit. Täällä mitään lounasta ole. Ruuat on syöty. Kaapit on tyhjät. Mene muualle kerjäämään.

laittanut sota-aikana aivan
hemmoteltu

Ei Jussille. Ei isälle. Hänelle, pojalleen.

Ajatus rahasta luopumisesta tuntui äkkiä raskaalta.
Tilalle hän sai vain kaksi vaivaista paperinpalaa. ennen ei ollut!!

Sormus
syvästä halveksunnasta jota hän tunsi korun omistajaa kohtaan
Von Gylling,    Järvinen

Vihreän Vaaran

– No, Karmiina sanoi. – Ensimmäiseen seitsemääntoista vuoteen ei juuri mitään. Mutta kaksi viime päivää ovat olleet tapahtumia täynnä.

ilmoitus ”väkivalloin kaapatusta bussista”

naamion kasvoiltaan!

Camilla Westerholm!

Ninni

viskattu

Liikarumuudesta

”Anarkiakoneessa?” Sana kuulosti hyvältä. Se toi Maisan mieleen sähköisen pyörätuolin. Ja Kalervon.

Suunnasta johon Camilla oli kadonnut pyyhälsi lyhyt vahtimestari Kalle. Nyt mies ei vaikuttanut lainkaan ujolta saati kohteliaalta. Mitään sanomatta hän asteli Maisan luo, tempaisi hänet syliinsä ja lähti kantamaan ulos. Ninni kipitti perässä.

oli luottanut hunajahiuksisen käärmeen lumoon

toisen kerran tänään
haihatustensa vuoksi!
se ei ollut häntä varten.
Ne eivät enää koskettaneet

Sisko oli katsonut häntä samoin ilmein kuin kaikki muutkin.

Ei hän enää saattaisi lähteä Eurooppaan, mitä ne siellä hänestä ajattelisivat? Nauraisivat ulos. Kaikki paljastuisi, kaikki oli jo nyt paljastunut. EI hän enää saattaisi tehdä muuta kuin kadota, painua maan sisään, kadota pimeyteen

saanut pahempiakin

Ilma oli hyinen, mutta hän ei huomannut sitä. Lassen valkeat kasvot katsoivat häntä pimeästä. Ne olivat kuoleman kasvot. Ne olivat aivan lähellä, yhä lähempänä, ja nyt ne sekoittuivat kuolleen Keräsen kasvoihin. ”Minkäs teit, tyttö, minkäs teit…”

Neljän seinän sisällä

.

Levysoitin hurisee hiljaa

Kovemmat äänet kaiuttimista

.

Till Lindemann murisee:

Stein um Stein

Gilmour ja Waters vähän myöhemmin:

Another Brick in the Wall

.

Viinipullon vajetessa ymmärrän:

minä menisin aina

päin seiniä

.

Kevään kukkaset

.

Pientareelta poimimaan

vapputuhkimoita

Nyt ne kukkii kauneimmillaan

Löytää omasi koita

.

Pilvin kirjoitettu

p4100035

Vihan vihannekset

.

Mitä salaat, Tina,

umpicado,

porkkana Leki?

.

Perun! Perun!

Aa! Aaaaa!

.

Pumppuvika: rakkaudesta ja kuolemasta

.

kohdatessamme

värinöitä

.

aiheutit rytmihäiriöitä

en nukkunut öisin

enkä herännyt aamuisin

.

yritin olla hauska

möläyttelin

läppävikainen

.

.

sydämessäni on sinulle aina

kammio

vasen

kardiologin paikkaama

.

merkitsin sen sinulle

elintenluovutustestamenttiini

ja pahoitteluni

.

muuta jaettavaa ei ole

.

Rivien välit

.

Voit ääntää

Mmmh

seitsemän seitsemättä eri tavalla

Sanoa olennaisen rivien välissä

Tympeät ilmeet ja tyhjä katse: pidä jo turpasi kiinni, kiitos!

Ei kiinnosta yhtään.

Siellä se olennainen aina sanotaan

Rivien välissä

Mutta kuka?

ja siksi

Kuka osaa lukea nykyään? Rautalankaa,

rautalankaa! Sen ne kyllä sulattavat!

Moniko tämänkin löytää? Yksi vai kaksi? Vihjeitä kuitenkin riittää.

välien on oltava isot

.

Kielimatkalla Juutteinmaalla

Oli erilaista matkustaa, kun ei tiennyt, minne. Häät pidettiin Århusissa, jossain päin Tanskaa vaan en tiedä missä päin. Annoin erilaisten logistiikkayhtiöiden hoitaa hommat. Muistiinpano junamatkalta:

.

Istun vaunussa 221

Selkä menosuuntaan

Oikealla poutaa, vasen puoli harmaalla katettu

Aletaan kai tulla perille, kun pilvet äkkiä

peittävätkin kaiken

.

Siltojen yhdistämä saaristo tarjoaisi myös symbolistisia tulkintamahdollisuuksia. Jotkut silloista ovat hyvin pitkiä.

Papin puheesta en paljon ymmärtänyt. Siinä mielessä oli ihan samanlaista kuin Suomessa. Katselin keskiaikaisen kirkon kalkittuja seiniä, lueskelin niihin kirjoitettuja sanoja. Kirjaimet olivat ikivanhoja, en ymmärtänyt niitäkään enkä saanut kunnolla selvää. Mutta alimmalla rivillä kuorin seinässä luki ymmärtääkseni jotakin tämäntapaista:

.

DOS:VAMPY/GNOMES/SS:BRDSERKER

.

Mielenkiintoista, eikö totta? Kielimatkalla kun oltiin, aloin miettiä myös sitä, mitä tarkoittaa ”juuttisäkki”. Entä millaista on ”juuttisäkkipimeä”?

Tanskalaisilla on kaikenlaisia jännittäviä hääperinteitä ja juhlat olivatkin mitä onnistuneimmat ja mielenkiintoisimmat. Jotta tämä kirjoitus kuitenkin pysyisi temaattisesti kasassa, en takerru kuin yhteen pieneen yksityiskohtaan, ohjelmanumeroon, jossa testattiin hääparin välistä kommunikointia, ja joka samalla hienosti demonstroi puhutun kielen kömpelyyttä:

Hääparille annettiin Lego-pakkaus, semmoinen aika pieni, parin-kolmenkymmenen palan kokoinen malli, 5+ -vuotiaille suositeltu. Sulhanen sai rakennusohjeet, morsian palikat, ja heidät erotettiin kuulo- vaan ei näköetäisyyden päähän toisistaan. Tehtävänannon lukija varmaan jo arvaakin. Temppua kannattaa kokeilla myös kotona.

Runo elämästä ja kuolemasta

.

.

Enten, tenten, teelika menten,

Eller, teller, teelika Meller,

puh, pah, pelistä pois!

.

.