Samalla kävelyretkellä, jolla osuin Länsiväylän varren rauniovyöhykkeelle, löysin myös Finnoon lämpövoimalaitoksen ympäristön. Miten sekin oli jäänyt kokematta? Lämpövoimalaitoksen ja vedenpuhdistamon näyttävät putkistot ja suurikokoinen teknologia asettuvat jännittävään kontrastiin lintujen pesimäalueena toimivan ruovikkoisen altaan ja levollisten pajukkojen kanssa.
Avoin, miehen ryömittävä putki houkutteli, etenkin kun sen läpi näki vallin toiselle puolelle, mutta tällä kertaa minulla oli aivan liian siistit vaatteet päälläni:
Kaukolämpöputken betonisuojusta pitkin sai kävellä suoraan…
… ja suoran loppupäässä odotti Myst-esteeettinen ja muutenkin palkitseva näky. Saisikohan tästä säädettyä meidänkin kotimme lämmityksen?
Näihin uusiin ja kiehtoviin maisemiin on meiltä matkaa vaivaiset kolme kilometriä. Luulen, että moni muu elää aivan samoin kuin minä: urautuneesti, liian vähän sivupoluille harhautuen, näköaloja merta edempää kalastaen. Esitänkin blogi haasteen: etsi alle kolmen kilometrin päästä kotoasi uusi ja tuntematon seutu, ja kuvaa sen jännittävimmät tai kauneimmat kohteet blogiisi.
Jukka Laajarinne 