Kun näin syyspäiväntasauksen seutuvilla auringonlaskun aikaan osuu Helsingin keskustaan, näkee näyn, jonka seurauksena ymmärtää äkkiä Stonehengen rakentajia ja sitä, että myös Helsinki on valtava planetaario, jonka avulla voi ennustaa episyklejä ja planeettojen konstellaatoita. Miten paljon ne entisinä aikoina ymmärsivätkään!
Esplanadi.
Aleksanterinkatu.
Silta on kytkös kahden paikan välissä. Tarkoitetussa käytössään se on pelkkä välitila, siirtymän väline ja epäpaikka. Sellaisena silta on luonnollisesti täynnä symbolisia merkityksiä, joita vaikkapa sanonta ”polttaa sillat takanaan” tai sillan käyttäminen ymmärryksen tai ystävyyden vertauskuvana ilmentävät.
Kytkös voi kuitenkin muuttua paikaksi historian, arkkitehtuurinsa (esimerkiksi näköaloja avaavan korkeuden tai välitilassa oleskeluun pakottavan pituuden)… tai vaikkapa väärinkäytön tuloksena. Tällaisesta, paikan avaavaa väärinkäyttöä edustaa eilinen eväsretkemme. Tuuve ja minä emme menneet Toiselle Puolelle, vaan jäimme välitilaan, eväsretkelle. Hiljainen, yhtaikaa ahdas ja valtava paikka on rauhoittava, etäällä muusta maailmasta, lähes koskematon osa kaupunkia. Edes maalipurkkinuoriso ei ole löytänyt sinne.
Päällä jymisevä liikenne, kaikkea peittävä pöly, kätkettyyden riemu.
Huomasin, että erääseen siltaan pääsee sisälle. Kävin kurkistamassa, ja pimeältä näytti. Ensi kerralla soveliaammat vaatteet päälle ja toiseen päähän.
Ydinkaupunki on rakennettu tehokkaasti. Lähes jokainen neliömetri palvelee jotakin tarkoitusta. Maa on valjastettu kuluttamiseen, tuottamiseen, virkistäytymiseen tai palvelemiseen. Siellä täällä systeemissä on kuitenkin aukkoja, joutomaita. Yllättävän keskellä kaupunkia on pitkä valjastamaton repeämä: entinen ratakuilu, joka johtaa Kiasman nurkalta Ruoholahteen. Liikenteen melu kuuluu rotkon pohjalle vain vaimeana, ja kontrasti ympäröivään yhteiskuntaan on melkoinen.
Toisessa todellisuudessa elää toisenlaisia olentoja. Ne ovat jättäneet merkkejä olemassaolostaan:
Portti maanaliseen, portaat ei-mihinkään:
Näin paljon tyhjää tilaa:
Jotain ne ovat varmasti siihen jo kaavoittaneet. Mutta mitä?
Stalkerit tuovat vyöhykkeeltä jotakin viehättävää mutta käyttökelvotonta:
Jukka Laajarinne 