On tunnettu tosiseikka, että etäisyys Helsingistä Espooseen on merkittävästi pidempi kuin Espoosta Helsinkiin, ja siksi espoolaisten on helpompi mennä Helsinkiin viettämään iltaa kuin helsinkiläisten Espooseen. Henkisen topologian teoriani antaa myös ennusteen, jonka mukaan Tampereelta on lyhyempi matka Helsinkiin kuin esimerkiksi Poriin.
Paikkojen epäsymmetriset etäisyydet johtuvat spektaakkeliattraktioiden avaruutta vääristävistä ominaisuuksista. Tässä pohdiskelussa spektaakkelilla tarkoitetaan aika- ja tilasidonnaisia inhimillisiä sekä kaupallisten vuorovaikutusten prosesseja, joihin liittyy voimakas paikallaolemisen kokemus.
Pelkistetyimmillään tarkkailijan ja yksittäisen spektaakkelin välinen henkinen etäisyys on laskettavissa kaavasta
L = l/(s*a),
jossa L on mentaalinen etäisyys, l geografinen etäisyys, s subjektin (tarkkailijan) spektaakkelispesifi tilafunktio, ja a spektaakkelin kokonaisattraktiivisuus. Mentaalinen etäisyys toisin sanoen kääntäen verrannollinen suhteessa subjektin tilafunktion ja spektaakkelin vetovoimaisuuden tuloon.
Subjektin tilafuktion tarkempi erittely on tässä yhteydessä syytä jättää vähemmälle huomiolle, mutta todettakoon, että se kuvastaa subjektin spektaakkelihakuisuutta, ja siihen vaikuttavat lukuisat sellaiset muuttujat kuin sosiaaliset fobiat, mahdollinen sosiaalinen deprivaatio, henkilökohtainen asenne suhtessa käsiteltävänä olevaan spektaakkeliin jne.
Madonnan konsertti oli hyvä esimerkki erityisen vetovoimaisesta spektaakkelista, mutta mikäli kuvittelemamme tarkkailija on kovin Madonna-vastainen, saattoi viimekesäinen konsertti jopa etäännyttää Helsinkiä hänestä.
Hyviä esimerkkejä vähäisemmän vetovoiman spektaakkeleista ovat esimerkiksi tietyssä kahvilassa istuminen tai tuttavien tapaamisen mahdollisuus. Yksittäiseen tarkkailijaan ne vaikuttavat edelleen hyvin subjektiivisilla tavoilla.
Todellisuus ei tietenkään ole niin yksinkertainen, kuin yllä oleva kaava antaa ymmärtää: erisuuruiset spektaakkelit ovat levittäytyneet kaikkialle. Spektaakkelitiheyden jatkuvat muutokset tekevät tarkat etäisyyslaskelmat hyvin vaikeiksi ja kaoottisiksi, mutta pääperiaate on selvä: suurten spektaakkelikeskittymien kokonaisvetovoima on valtava, ja se kutistaa keskittymään koettua henkistä etäisyyttä.
Spektaakkelien yhteisvaikutuksen psykologinen perusta syntyy tehokkuusajattelusta (subjektin tilafunktion eräs tekijä) – siitä, että keskittymä tarjoaa mahdollisuuden usean spektaakkelin kokemiseen hyvin lyhyellä ajanjaksolla ja pienellä vaivalla. Voimakkaassa spektaakkelikeskittymässä kuten Helsingin ytimessä voi istua viihtyisässä kahvilassa, nähdä 25 tuttavaa ja 176 kaunista ihmistä sekä kuulla pari konserttia yhden ja saman illan aikana.
Yksittäistä tarkkailijaa houkuttavimmat kulkusuunnat (henkisesti lyhimmät reitit) voidaan laskea hänen tiedostamiensa spektaakkeleiden vektorisummien avulla. Kaikkein tarkimpiin tuloksiin päästään spektaakkelitodennäköisyyskenttiä integroimalla. Näiden kaavoittamiseen blogialustan editoritoiminnat eivät valitettavasti riitä. Yllä esittämäni perusyhtälön pohjalta välkky psykomaantieteilijä voi kuitenkin johtaa tarpeelliset kaavat itse.
Jukka Laajarinne 
Sun pitäis Jukka varmaan taas päästä kiipeemään (vrt. kirjoitus 30.5.2010).
Täällä maaseudulla,jossa erityiseti joka paikkaan on pitkä matka ja spektaakkelit harvassa, on erityiseti kaivattu helppotajuista esitystä yksittäisen ihmisen ja spektaakkelin välisen henksien etiäsyyden määrittelemiseksi. Laskentakaava vaikuttaa helpolta ja käyttökelpoiselta maatalouden piirissä työskentelevien perheissäkin.
Juha. Ai sen huomaa?
H.E. Mukava kuulla, että vaikuttaa käyttökelpoiselta. Toivottavasti helpottaa elämää!
Kun vielä sais tarkemman selvityksen tuosta a:sta, niin sitten vois olla melkeimpä onnellinen tästäkin tiedosta. 🙂
Ja hei, mitenkäs työmatkat ja ulkomaanmatkat?
Hyvä, kun kysyit! Spektaakkelin attraktiivisuus on sen osallistujamäärän ja medianäkyvyyden tulo.
Medianäkyvyys eli visibiliteetti v taas saadaan kertomalla pinta-ala ajalla (yksiköksi tulee siis neliömetrisekunti), joka kyseisen median ääressä vietetään. Esimerkiksi tyypillinen yksittäisen postiluukusta pudotetun A4-mainoksen synnyttämä visibiliteetti v = 0,21 m * 0,297 m * 0,5 s = 0,031185 neliömetrisekuntia. Sadan tällaisen mainoksen tuottama visibiliteetti on lukuarvoltaan karkeasti pii.
(Terävänä kaverina aavistatkin jo, että subjektin spektaakkelispesifin tilafunktion yksikkö on 1/neliömetrisekunti.)
BTW, melko hyviin spektaakkelitodennäköisyyskenttäintegraalien estimaatteihin päästään niinkin yksinkertaisesti kuin väentiheyden mittauksilla.
Työmatkat ja ulkomaanmatkat on laskettavissa samalla periaatteella. Niissä yhtälöön on vain tehtävä matkanopeuskorjaukset. Niissä yksilön tilafunktio on myös tyypillisesti hyvin korkea.