On kivaa, kun rajat ovat avoimia. Ulkomailla asuu erilaisista syistä n. 250 000 Suomen kansalaista.
On kamalaa, että rajat ovat avoimia. Vuonna 2007 Suomessa asui pysyvästi jo n. 133 000 ulkomaalaista.
On kivaa, kun kehitysmaista voidaan tuoda lähes ilmaista ruokaa, rehua, elektroniikkaa ja tekstiilejä.
Olisi kamalaa, jos sinne jonnekin ruvettaisiin antamaan edes kohtuullisia määriä kehitysapua.
Kaikkein kamalinta on, että sieltä tulee ihmisiä ruoan ja vaatteiden tai turvallisuuden perässä tänne.
Eikä siinä vielä kaikki. Lisäksi ne vievät kaikki työpaikat ja naiset.
Mutta tiedättekö mitä? Jonkun nekin hommat täytyy hoitaa.
* * *
On totta, että maahan- ja maastamuuttoon liittyy kaikenlaista ongelmallista. Sopeutuminen vieraaseen kulttuuriin on aina vaikeaa – toisille toki vaikeampaa kuin toisille. Siirtolaisen arvomaailman ja isäntämaan arvomaailman välit ovat väistämättä jännitteisiä. Ne ovat sitä silloinkin, kun suomalainen muuttaa Keski-Eurooppaan tai päin vastoin.
Me emme kuitenkaan ole paikallisia, maamme rajojen sisällä pysytteleviä toimijoita, emmekä me ole irrallisia kaikesta muusta maailmasta. On pelkkä illuusio, että me suomalaiset täällä pärjäilemme itseksemme ja hoitelemme vain omia ongelmiamme, sillä samaan aikaan me olemme toisten ongelmia ja hyödymme toisten ongelmista. Suomalaiset sijoittavat, liikkuvat ja vaikuttavat kaikkialla ja kaikkialle. Suomalaisyritykset hallinnoivat metsää Etelä-Amerikassa ja Indonesiassa (tai missä se nyt olikaan). Meidän hiilidioksidipäästömme näkyvät kaikkialla maailmassa. Meidän lentomatkamme tärvelevät otsonia, minne ikinä menemmekään.
Valtiomme on koko maailma.
Olemme tämän valtion vapaita kansalaisia samalla tavalla kuin Ateenan vapaat miehet aikoinaan: elämänmuotomme perustuu orjatyölle. Aineellinen kulutustasomme, se, mitä jotkut pitävät hyvinvointina, on täysin siitä riippuvaista, että joku jossain lämpimämmässä ilmanalassa viljelee meille sen sijaan, että viljelisi itselleen tai niille, jotka siinä naapurissa kärsivät aliravitsemuksesta. Joku toinen ompelee vaatteitamme 14-tuntia päivässä parin taalan palkalla, tekee vaikkapa kymmenet lenkkarit päivässä kykenemättä ikinä astamaan niistä itselleen edes yhtä paria.
Muinaisessa Ateenassa orja ei ollut kansalainen eikä täysi ihminen, eikä sillä siksi ollut ihmisoikeuksiakaan kuten oikeutta elämään, turvallisuuteen tai perheeseen. (Nämä olivat isännän erikseen myöntämiä etuisuuksia.) Tällaisena moni haluaa edelleen pitää tilanteen.
On kuitenkin yksi merkittävä asia, joka erottaa meidät antiikin vapaista miehistä: he joutuivat kohtaamaan orjansa päivittäin.
* * *
Kuinkahan moni meistä kannattaisi eteläafrikkalaisen systeemin tuomista Suomeen, sellaisen, jossa rikkaat ihmiset asuisivat muurein ympäröidyillä, vartioiduilla asuinalueillaan, joihin ulkopuolisilla ei ole asiaa? Jossa eiralaiset kävisivät omissa vartioiduissa ostoskeskuksissaan, joihin itähelsinkiläisten ja kalliolaisten pääsy estettäisiin?
Ei ehkä kovin moni?
Miksi niin kovin moni kuitenkin toivoo samanlaista järjestelmää, jos ”eiralaisten” tilalle asetetaan ”suomalaiset” ja ”itähelsinkiläisten” tilalle ”ulkomaalaiset”?
* * *
Ymmärrän kyllä, että kaikesta – kuten nyt vaikka globalisaatiosta – halutaan erotella rusinat ja kuoria kermat päältä, mutta tiedättekö mitä? Herkkupalojen poimiminen ruoan seasta on hemmotellun pikkukakaran touhua.
Mitä tekisi vastuullinen aikuinen?
Yrittäisi varmaan kokata paremmin. Koko ihmiskunnalle.
Jukka Laajarinne 
Mä tahtoisin tietää mitenkä suuri osa suomalaisista on oikeasti kaikkia ulkomaalaisia vastaan. Siis että onko niitä nyt niin paljon.
Kovaäänisiä ne vastustajat tuntuvat olevan, mutta niinhän aina fanaatikot ovat.
Ei kai nyt kukaan järkevä, tavallinen ihminen tahdo toisilleen surkeutta tarkoituksella?
59 prosentia suomalaisista ei halua lisää maahanmuutajia HS:n tekemän gallupin mukaan (gallupista ym. muusta maahanmuutosta lisää tämän päivän HS:ssa s.A5). Kielteisyys on kasvanut peräti 23 prosnttiyksikköä kolmessa vuodessa.
Rasismi on lisääntynyt ja nettirasismi etenkin, tutkijoista on tullut vainottuja. Poliisi on avannut netissä vinkkijärjestelmän, johon herjaukset voi ilmoittaa.
Veltto Virtanen hauskuttaa itseään ja muita rasisteja perussuoimalaisten laivaristeilyllä. -Huh-huh!
Kyllä varmasti jokainen järkevä ihminen on periaatteessa humaani ja toivoo kaikille hyvää. Muttta on kaiketi tunnustettava, että maahanmuuttopolitikka ei ole kovin onnistunutta Suomessa, esim. tuo muuttajien sopetuminen tai kielenopetus. Koska laman aikana työtilanne on huono, moni ihmettelee, miten muutttajillekin voitaisiin saada työtä.
Voi myös ihmetellä haluavatko monetkin maahanmuuttajia tänne vain siksi, että saavat halpaa työvoimaa, jolle jo nyt maksetaan huomattavavati alempia palkkoja kuin syntyperäisille suomalaislle. Samat tyypit vastustavat ammattiyhdistysliikettä. Varsinaisia porsasrasisteja, niitä Ateenan vapaita miehiä!
Kyllä tässä pieni ihminen menee sekaisin: on työperäista maahanmuuttoa, on pakolaisia,on perheiden yhdistämistä!
Hieno lopputiivistys!
Hieno kirjoitus, kuten myös taannoinen Urasta ja perheestä. En voi kuin allekirjoittaa.
Itseäni eniten harmittaa poliitikkojen selkärangattomuus. Olen odottanut kuin kuuta taivaalta, että suurimpien puolueiden johtopoliitikot tuomitsisivat julkisesti Astrid Thorsiin kohdistuneen nettikiusaamisen. Ihan sama mitä mieltä Thorsista on: poliitikkojen pitäisi pystyä tuollaisessa asiassa olemaan selkärankaisia. Vaan eivät ole!
Hei.
en ole lukenut blogistasi muuta kuin tämän yhden ainoan kirjoituksen, jonka löysin
Tommi Branderin jakamista otsikoista.
Olen monesta asiasta aivan eri mieltä. Mielenkiintoista olisikin käydä keskustelua siitä,
että miksi niin on päässyt käymään.
Ymmärrän tekstistäsi, että päinvastoin kuin muukalaiskammoiset, sinä toivoisit, että
rajat olisi vapaat, ja kuka tahansa voisi muuttaa Suomeen ja häntä kohdeltaisiin täällä
kuin muitakin suomen kansalaisia. Olemmehan kaikki ihmisiä. Ehkä et ole sitä mieltä,
toivottavasti tarkennat. Mitä rajoitteita pitäisi olla, ja missä määrin liikkuminen saisi
olla vapaata? Minä näen kovastikin ongelmallisena vapaan muuton. Yksi syy on vaikka
se että jo antelias sosiaaliturva houkuttaisi niin paljon ihmisiä maahamme, että
sosiaaliturvaa ei pystyttäisi maksamaan.
”Aineellinen kulutustasomme, se, mitä jotkut pitävät hyvinvointina, on täysin siitä
riippuvaista, että joku jossain lämpimämmässä ilmanalassa viljelee meille sen sijaan,
että viljelisi itselleen tai niille, jotka siinä naapurissa kärsivät aliravitsemuksesta.”
En usko tuohon edellä lainaamaani väitteeseesi. Esimerkiksi Afrikan tuhoutuminen ei
juuri vaikuttaisi meidän hyvinvointiimme. Ne maat joiden kanssa käydään paljon kauppaa
ovat vauraampia, kuin ne joiden kanssa ei käydä kauppaa. Minkä maan nälänhätä aiheutuu
siitä, että se kasvattaa liikaa ruokasatoja vientiin?
Uskon myös, että kiinalainen tekstiiliteollisuustyöntekijä on työpaikastaan iloinen ja se
työpaikka on hänelle parempi kuin se maaseudun selviytymistaistelu, muuten hän tuskin
olisi vapaaehtoisesti hakeutunut siihen työpaikkaan. Kiinan maaseudun köyhyys ei sekään
johdu siitä, että me länsimaissa kulutamme liikaa.
Ehkä en pysy tarpeeksi selkeänä. en toivo olla hyökkäävä, vaikka olen eri mieltä. Toivoisin
mielelläni keskustelua jonkun erimielisen kanssa, jotta mielipiteen erinäisyyksiin löytyisi syy.
Paavo: olet kyllä selkeä etkä yhtään hyökkäävä, vaikka itse saatoinkin olla muotoiluissani provosoiva. Olin ehkä vähän provosoitunut joidenkin osakseen saamista uhkailuista ja vastaavista asiaa koskevista asiattomuuksista, jotka ovat tehneet asialliselle keskustelulle melkoista hallaa. Enkä tässä tarkoita asiallisella keskustelulla pelkästään yhden suuntaisia mielipiteitä.
Tunnustan myös saman tien, etten minäkään ole se vastuullinen kokki vaan enneminkin katettuun pöytään istuutunut ruokailija, joka tässä ääneen ajattelee, mistä aineksista pulla on tehty.
Guatemala on hyvä esimerkki maasta (niitä on enemmänkin), jonka vienti koostuu lähes kokonaan isoilla plantaaseilla tuotetuista maataloustuotteista (kahvi, banaani, sokeri, puuvilla), ja jossa aliravitsemus on kuitenkin erittäin iso ongelma, koska pienviljelyyn käytettävä maa-ala on liian vähäinen suhteessa ruokittavien määrään. Guatemalan tapauksessa globaali kauppa on siis keskeinen osallinen ruoan vähyyteen. Tietenkin kysymys on paikallisesta demokratian puutteesta, suurista tuloeroista ja eriarvoisuudesta, joita me (jälki)teollisten maiden asukkaat emme suoraan aiheuta. Me emme vain piittaa tuosta eriarvoisuudesta, ja kaupankäynti kanssamme tukee niitä, joille tilanne on edullinen. Muissakin maissa.
Ja tämä tilanne on edullinen myös meille. Meillä ei olisi varaa syödä nykyisiä määriä lihaa, jos rehuntuottajilla olisi. Meillä ei ole varaa ostaa Suomessa valmistettuja lenkkareita ja farkkuja: täkäläisellä palkkauksella työ niiden valmistaminen olisi aivan liian kallista. Palkkauksen on täällä kuitenkin oltava korkea, mikäli haluamme pitää täkäläisen kulutustason korkeana.
On aivan yksinkertainen ja ohittamaton yhtälö, että meille edullisia vaatteita ja ruokaa voidaan tuottaa vain ja ainoastaan siksi, että jonkun muun palkkaus pidetään häviävän alhaisena. Muuten noiden tuotteiden hinnat nousisivat myös meidän kannaltamme sietämättömälle tasolle.
Myös Kiinan maaseudun köyhyys on lisääntynyt 90-luvulla, kun maan talouspolitiikka alkoi erityisesti ajaa rannikkoseutujen rikastumista sillä ajatuksella, että kyllä sitä hyvää sinne maallekin tihkuu. Aikaisemmin Kiinan sosiaaliturva oli kattava: riisikuppi ja katto pään päällä, samoin kuin työpaikka, olivat kohtuullisen taattuja. Itse en tunne Kiinaa tai kiinalaisia niin hyvin, että osaisin sanoa, kummassa tilanteessa se tekstiilityöntekijä mieluummin eläisi: nykyisessään vaiko 80-luvun maaseudulla.
Suurin osa maahanmuuttajistamme saapuu tänne joko työn/elintason tai ihmissuhteiden perässä. Elintasomuuttopaine taas on seurausta siitä, että me hyödymme globaalista kaupasta samaan aikaan, kun jossakin toisaalla jäädään kilpailussa tappiolle, eikä tuo tappiolle jääminen todellakaan aina tai yleisesti tarkoita mitään win-win-tilannetta.
Myös melkoinen osa maailman pakolaisvirroista on teollisuusmaiden taloudellisten intressien tuottamaa (belgialaisten säätämiset Ruandassa, britit ja neukut Afganistanissa jne.)
Se, että maahanmuuttaja huomattavasti kantaväestöä useammin syrjäytyy sossun elätettäväksi sen sijaan, että löytäisi paikkansa isäntäyhteiskunnasta, on todellinen ongelma, jota ei pitäisi vähätellä ja jonka seuraukset ovat mitä moninaisimmat. Mielestäni tähän tulisikin panostaa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi ihmisten lukumääristä kinaamiseen. Kun aiempaa huonommin säännelty kansainvälinen talous tuottaa hirmuiset määrät kotoperäisiäkin työttömiä, on tämä tietenkin pirunmoinen haaste.
(Mieleeni muistuvat taloyhtiön talkoot, joiden päätteeksi grillailimme ja nautiskelimme virvokkeita, me kantaväestöön kuuluvat aikuiset ja lapset. Sitten eräs keskiaasialaista alkuperää oleva poika tuli hakemaan pöydästä limpparin. ”Hei, mihinkäs tuo tuota vie? Poika, hei!” reagoi eräs kantaväestöön kuuluva aikuinen. Hävetti. Tuon keskiaasialaisen perheen pienimmätkin lapset olivat tehneet monin verroin enemmän duunia niissä talkoissa kuin yksikään kantaväestön lapsista. Tilanne ei varmastikaan tukenut integraatiota, aivan kuten rasismi ei poista maahanmuuton ongelmia vaan pahentaa niitä.)
Suomalaiseen kulttuuriin sopeutumattomista ihmisistä suurin osa taitaa muuten olla suomalaisia.
No joo. Näen siis asian – globalisaation – isona ongelmavyyhtenä, jonka eri haittoja ja hyötyjä ei pysty noin vain erottelemaan. Muuttoliikkeet ovat mielestäni nykyisessä taloustilanteessa se lisähinta, jonka leveästä elämästä joutuu maksamaan; jotta voi edes hetkittäin kuvitella käyvänsä oikeudenmukaista kauppaa.
Mitä ovat suurimmat maahanmuuton aiheuttamat ongelmat sinun näkökulmastasi? Millaisia ovat sinun ratkaisuehdotuksesi ja millaiseen käsitykseen oikeudenmukaisuudesta ne perustuvat? Millainen on oma suhteesi muukalaisiin? Noita ratkaisuehdotuksia kysyn vain siltä varalta, että sinulla sattuisi niitä olemaan: ei minulla ole pokkaa vaatia muilta sellaista, mitä ei itsellänikään ole.
59% meistä ei tahdo tänne ketään ulkomaalaista missään tapauksessa? Huh! Olen yllättynyt ja pettynyt. (Ja ilmeisen huonosti informoitu. No, Hesaria mulle ei tulekaan. 🙂
Elintasoon kai tämä asia tiivistyy. (?) Juuri yhtenä päivänä Clas Ohlson-liikkessä käydessäni kiertelin kaikkia niitä hyllyjä ja tuli sellainen olo että varmaan pärjättäisiin vähemmälläkin krääsällä. Tai siis suorastaan ihmettelin sitä, että mistä kaikki se kama tulee ja miten sitä voidaan myydä niin edulliseen hintaan.
Eihän nykyään kannata korjata juuri mitään, kun kaupasta saa halvalla korvaavan tavaran tilalle.
Että siis jotenkin tällaisten konkreettisten huomioiden kautta ainakin mulle tulee sellanen fiilis, että nyt jotakuta huijataan. Ehkäpä useampia kuin vain yhtä osapuolta.
Kyllä. On näillä turhuuksien markkinoilla melkoinen kusetuksen ja etenkin itsekusetuksen meininki.
Tämä on massiivisen monisyinen kysymys. Lienee totta, että maahanmuuttajista syntyy omanlaisiaan ongelmia (näin oon käsittänyt uutisoinnista esim. Ruotsista ja Ranskasta), mutta olen silti sitä mieltä, että hädänalaisia pitää auttaa. Ja omaan naapuriini ottaisin koska tahansa mieluummin somaliperheen kuin umpisuomalaisen känni- ja huumehörhököörin. Noissa mamut sitä ja tätä -valituksissa tuntuu aina kalskahtavan sellainen ajatus, että suomalaiset ei muka koskaan tee mitään ikävää toisilleen.
Kuitenkaan en pidä pysyvänä ratkaisuna sitä, että aina kun jossain soditaan tai alistetaan ihmisiä tai muuten voidaan pahoin, sieltä kuskataan ihmiset muualle. Mun utopia olisi se, että ongelmat opittaisiin ratkomaan paikan päällä, mielellään hyvissä ajoin ennenkun ajaudutaan siihen pahimpaan tilanteeseen. Esimerkiksi ne Guatemalan päättäjät voisivat hoksata sellaisen pikkuseikan, että jengi tekee kovasti töitä, joten ne tarvii myös ruokaa.
Ehkä tarvittaisiin joku vahva maailmanpoliisi (YK:ta rivakampi ja Natoa puolueettomampi…), joka menisi paikalle erotuomariksi ja pistäisi asiat kuntoon siten, että kaikki olisivat tyytyväisiä. Silkkaa haavekuvaa, tiedän, mutta yhtä lailla haaveilua lienee, että kaikki ihmiset jonain päivänä ottaisivat pakolaisia riemumielin vastaan.
Tuo ”ne vie meidän työpaikat!” -argumentti alkaa pikkuhiljaa naurattaa. Eihän suomalaisille enää KELPAA mikä tahansa rehellinen työ, ja sitten kun joku peruskoulun jälkeen perseellään maannut ei saakaan keskijohdon duunia, se valittaa kuinka se on neekereiden syy.
(Kuulin muuten äskettäin tositapauksen nuoresta miehestä, joka ylioppilaaksi tultuaan haki aivan vakavissaan johtajatason paikkaa. No, ehkäpä Siperia opettaa. 😉
Ne tutkijoita uhkailleet tyypit on kyllä jotain sellaista, että melkein hävettää olla suomalainen 😦
Anu: Olen kirjoittamastasi niin samaa mieltä, ettet jättänyt oikein mitään kommentoitavaa.
Kiitos jälleen kerran hyvästä kirjoituksesta, Jukka!
Vain yksi kommentti Paavolle, jonka mielestä me täällä pärjäisimme ilman Afrikkaa: koltaani.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Coltan
Kiinnostavaa. Aina oppii jotain uutta.