Kysymys: Mitä tekisit, jos saisit kuulla kuolevasi kolmen päivän päästä?
Vastaus: Pistäisin elämän risaiseksi. Juhlisin ja tekisin ihan mitä huvittaa, kun millään ei olisi kuitenkaan väliä. En kyllä tekisi yhtään mitään töitä tai muuta tylsää, kun ei niistä tuloksista pääsisi kuitenkaan nauttimaan.
Kysymys: Mitä tekisit, jos saisit kuulla eläväsi ikuisesti?
Vastaus: Pistäisin elämän risaiseksi. Juhlisin ja tekisin ihan mitä huvittaa, kun millään ei olisi kuitenkaan väliä. En kyllä tekisi yhtään mitään töitä tai muuta tylsää, koska ehtisihän sitä myöhemminkin.
Ihan hyvä filosofia.
Siinä on jotain samaa kuin omassa tuskailussani että kun kuolen niin mitä maailmassa tapahtuu hienolle kirjastolleni, lukeeko sitä kukaan.
Mitäs minä sitä tuskailemaan, eihän se minun murheeni ole enää silloin.
Haamuiluun ja aaveiluun en kyllä usko. En edes jälleensyntymiseen.
Tuo oli aito nuorisodialogi jostain 15 vuoden takaa. Sitä leimaa tietty vastuuttomuus: mietitään, mitä itse saadaan elämästä, ei ollenkaan sitä, mitä itse saattaa merkitä tai antaa muille. Nykyään keskittyisin varmaan lähimmäisiini.
Jos saisin tietää eläväni vain kolme päivää, kierisin katkerana tuskissani.
Jos saisin tietää eläväni ikuisesti, kierisin katkerana tuskissani hieman kauemmin.