Modernia, modernia

I Schwitters

Kuuntelemme Kurt Schwittersin Ursonataa, Schwittersin itsensä esitystä vuodelta nolla. Äänite ritisee ja sihisee autenttisuuden syvällä rintaäänellä. Kaikkea sitä kirjastolaitos tarjoaakin! Hienolla tavalla pöhköä tavaraa, vaikea olla arvostamatta. Tyttäreni alkaa kehittää resitoinnin päälle tanssikoreografiaa.
Kopioin levyn itselleni.

.

.

II UKON

Pidin myös Ulf Karl Olov Nilssonin kokoelmasta Synopsis. Vähän uudempaa materiaalia. Kokoelma näyttää ensi silmäyksellä melkoiselta sillisalaatilta: on proosaa ja esseistiikkaa runoksi muotoiltuna, oopperalibrettoa, löydettyä runoutta, jotain perinteisempää myös. Runsas ja elämää kattava pakkaus. Kantavana rakenteena toimii tietty musta huumori ja, sanoisinko, pessimistinen ihmiskuva.

Takakannen mukaan UKONia on sanottu Ruotsin hauskimmaksi runoilijaksi. Kuka lie sanonut. Taas tuli toteen näytetyksi jonkun lausuma, että tragiikan ja komiikan välinen ero on pelkkä etäisyys. UKONin jutut tulivat sillä lailla lähelle, etteivät useinkaan paljon naurattaneet.

.

.

III Found poem

Tahdon jakaa löytämäni runon kanssanne. Pituutta sillä on kokonainen liuska, mutta älkää pelästykö: