”Ladataanko arvoa vai aikaa?” elämänkaarivirkailija kysyi.
Filed under: eksistenssi, Proosaa | Tagged: Kirjoittamisen pakotteet, Kuuden sanan scifi-novellit, Proosaa |
Sivut
Viimeisimmät kommentit
Luennassa nyt
Robert Seethaler: Kokonainen elämä
Kimerer L. Lamothe: Why We DanceFlickr Photos
Meta
Kategoriat
- Absurdi
- Avantgarde
- eksistenssi
- Elämääni
- Epistemologia
- Esiintymisiä
- Filosofia
- Ihmiset
- Kieli
- Kiipeily yms.
- Kirjat
- Kirjoittaminen
- Kuvataide
- Lapsen kanssa
- Lasten ja nuorten kulttuuri
- Lasten- ja nuortenkirjallisuus
- Luettua
- Muut mediat
- Proosaa
- Psykomaantiede
- Runot
- Runous
- Ruoka
- Ruokaa tähteistä
- SF & F
- Talous
- Tarpeeton
- Tasa-arvo
- Tasa-arvokeskustelu
- Työpöytä
- Ulkona
- Uncategorized
- Uusälyttömyys
- Verkonselvitys
- Viisausoppi
- Yhteiskunta
-
Absurdi Aika ajallisuus Alvari Lume Avantgarde blogi Derivointi eksistenssi Elämä Elämääni Espoo Etiikka Filosofia Gotlanti Joulu Jääkiipeily Kapitalismi Kasvatus Katutaide Kauhu Kehys Kieli Kiipeily Kirjallisuus Kirjamessut Kirjat Kirjoittaminen Kritiikki Kuolema Kuvataide kääntäminen Lapsen kanssa Lapset Lasten- ja nuortenkirjallisuus lastenkirjallisuus Lastenkulttuuri Lofootit Luettua Luolat Löydetty runous Marginaali Markkinat Mediakritiikki Miina Supinen Muisti Muumit ja olemisen arvoitus Pariisi Psykologia Psykomaantiede Raha Rakkaus Retkeily runo Runot Runotorstai Runous Ruoalla ei saa leikkiä Ruokaa tähteistä sananvapaus Scifi Sukupuoli Surrealismi Talous Tasa-arvo Tulkinta Turismi Tutkimusmatkailu Työpöytä tähteet Ulkoilu Uusälyttömyys Uusälytön Valokuva Vanhemmuus Yhteiskunta
Pidä blogia WordPress.comissa. WP Designer.
”Aikansa kutakin”, sanoi vanhus ja kiitti.
Samalla tavoin voisi kuvitella jonkin Near Death Experiencen tähän tyyliin:
Valoon päättyvä tunneli ja kaikuva ääni: ”Laitetaanko armoa vai aikaa?”