Lukulaitekeskustelu rätisee sähköisenä aina kirjamessujen jälkeen. Yhä useammalla on. Minäkin pitelin yhtä käsissäni ja katselin muutamaa mallia laatikoissaan. Moni vekotin näyttää useita keskeisiä formaatteja, .jpg:t, .docit ja .pdf:t ovat luettavissa. Suoraan sanottuna: vaikuttaa käyttökelpoiselta ja jopa tarpeelliselta keksinnöltä.
Näyttö noissa lukulaitteissa vain on pienen puoleinen, pokkarikokoa. En rupea futurologisiin arvailuihin sähkökirjan ja paperimedioiden suhteesta, mutta haluaisin esittää käytännöllisen kysymyksen: miten tuollainen laite näyttää esimerkiksi A4- tai B5-kokoon taitetun tutkimusraportin? Onko kiva lukea vai ei? Oma mahdollinen ostopäätökseni on nimenomaan tästä kiinni.
No, voin minä nyt saman tien ottaa tähän muuhunkin e-kirjakeskusteluun osaa. Olisihan se ihan siistiä, jos kirjastonsa saisi kutistettua fyysisesti murto-osaansa. Sisustuselementtinä arvostan tyhjyyttä enemmän kuin pölyttyviä, happamasta itsetuhoutuvasta paperista tehtyjä kirjoja. Joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Ja erityisesti uutuuskirjat voisin mielelläni hommata sähköisinä: paperiversion ostaisin vain, jos teksti herättäisi kiintymyksen tunteita. Mutta ne teokset, jotka haluaisin säästää, haluaisin kyllä sellaisessa muodossa, että kestää.
Nykyaikaisen teknologian suhteen minulla on pieniä epäilyksiä: huononnusinsinöörit suunnittelevat ilmeisesti kaiken menemään rikki heti takuuajan umpeuduttua. Parannusinsinöörit sen sijaan keksivät koko ajan uusia formaatteja, niin ettei kaksi vuotta sitten tehtyä tallennetta voi toistaa uusilla laitteita.
Mutta juurikin lähdekirjallisuuden lukemiseen laite olisi omiaan.
Jukka Laajarinne 