Minun nimimuistillani ei Kristina Carlsonin henkilögalleria pysy hallinnassa, ei sitten millään. Kylällinen ihmisiä sekoittuu yhdeksi tai epämääräiseksi määräksi ihmisääniä. Ehkä niin on tarkoitus? Kärsimyksessä, kuolevaisuudessa ja tarkoituksen epätoivoisessa etsinnässä me olemme kaikki yhtä. Väkevä teos.
Hienoa, että edelleen kirjoitetaan kirjojen lisäksi myös kirjallisuutta.