Olette varmasti huomanneet, etten ole viime aikoina sanonut täällä oikein mitään järkevää. Se johtuu ensi tiistain deadlinesta, johon saakka paahdan pää kuumana. Istun tässä koneen ääressä perseeni kipeäksi ja kuivaan silmäni punottaviksi rusinoiksi.
.
Työn alla oleva tekstini edustaa jonkin sorttista kirjallisuustutkimusta, filosofiaa ja eritoten esseistiikkaa. Ensimmäinen versio sisälsi runsaasti suoria sitaatteja sieltä sun täältä, joita olen kustantajan ehdottaman rakenneuudistuksen yhteydessä korvaillut parafraaseilla ja vihjauksilla, mikä taas on pakottanut rakentamaan kirjaan kunnollisen mutta silti häiritsemättömän viittauskoneiston.
.
Eilen viiteapparaatti kirskahti pahan kuuloisesti ja leikkasi kiinni. Etsiskelin yhtä pientä kadonnutta mutteria yli viiden tunnin ajan, ja jatkoin etsimistä vielä tänään. Löytyi! Tuossahan se oli, sivuilla 363-365! Miten minä en sitä heti ensimmäisellä kerralla nähnyt? Miten helpottunut olo.
.
Ja nyt taas takaisin töihin. Kerron myöhemmin keväällä tarkemmin, mistä on kysymys ja missä mennään.
Jukka Laajarinne 