Kielemme ilmiöitä: kauttaviivan rekursio

Tilan puutteessa sekä huonossa tyylissä vinoviivaa käytetään korvaamaan sanoja ”ja” sekä ”tai”. Kauttaviiva on siis yhtä kuin ilmaus ”ja/tai”. Tämä johtaa päättymättömään rekursioon:

/
= ja/tai
= ja ja/tai tai
= ja ja ja/tai tai tai
= ja ja ja ja/tai tai tai tai
= ja ja ja ja ja/tai tai tai tai tai
= …

Mielenkiintoista, eikö totta?

Suositeltavaa onkin lisätä paitsi kauttaviivan käyttöä myös sen ”ja/tai” -tulkintaa kaikissa tyylilajeissa, erityisesti tämän tapaisia tekstejä luettaessa.

Tietoa kirjoittajasta

Jukka

Jukka Laajarinne Ota yhteyttä: jukka (piste) laajarinne (ät) gmail (piste) com

6 vastausta artikkeliin “Kielemme ilmiöitä: kauttaviivan rekursio”

  1. Hmmm.

    Eli yhdistetäänpä vähän enemmän vielä.

    / / = ja/tai / = ja ja/tai tai / = ja ja ja/tai tai tai / = ja ja ja ja/tai tai tai tai / = ja ja ja ja ja/tai tai tai tai tai / = …

    Nyt se näyttää hyvältä. Vai mitä?

  2. jaa, ja tai tai, mutta, lienee huomioitavaa, että, ehkä, joskus, joku, jossain, saattaa käyttää jataita /ten (pilkuista/puolipisteistä / muista ihastuksistani puhumattakaan). Henk. koht. en sitä /da /ksaa miettiä, mutta hyvä lyhenne siitä //si nuorison tekstivietteihin tulla. / ehkei sittenkään.

    Mutta jos tulkitsee /:n jataiksi, niin tuon lukeminen vasta jataitettua onkin.

    (Tämän viestin / -merkit on tulkittava jaksi tai taiksi, ei jataiksi)

  3. ”Henk. koht. en sitä /da /ksaa miettiä, mutta hyvä lyhenne siitä //si nuorison tekstivietteihin tulla. / ehkei sittenkään.”

    😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s