Mykistynyt mies

 

Mykistynyt mies on omalaatuinen seikkailukertomus alkukantaisesta, brutaalista hulluudesta, jonka pohjalle länsimainen sivistys on perustettu. Filosofi ja runoilija Pyrrhon, skeptisismin kehittäjä, vaeltaa Aleksanteri
Suuren hovin mukana Kaukoitään. Matkallaan hän kuulustelee persialaisia viisaita, tutkii hiljaisuutta intialaisten askeettien parissa ja saa oppia niin filosofeilta kuin aikansa suurimmilta taiteilijoiltakin.

Pyrrhon toimii Aleksanteri Suuren sankaruuden kirjaajana, pr-henkilönä jonka tehtävä on kirjoittaa historiaa, tapahtumien todellisesta kulusta piittaamatta. Tunnetun maailman viisaus ei kuitenkaan auta, kun kuningas muuttuu läheisilleenkin vaaralliseksi, raakalaismaiseksi tyranniksi.

Mykistynyt mies tutkii sekä vaikenemisen että epäuskon monia ulottuvuuksia ja leikittelee historiallisen kertomuksen, veijariromaanin ja toisaalta tutkimuskirjallisuuden keinoilla.

”Jukka Laajarinne on kirjoittanut parhaan romaaninsa, joka tosin esittää olevansa käännös antiikin Kreikasta.” (Vesa Rantama, Helsingin Sanomat) 

”[…] herkullinen, sivistävä, filosofinen, viisas ja nautinnollinen. Ihan omanlaisensa.” (Anna Pihlajaniemi, Kodin kuvalehti)

”Huumorin ja äärimmäisen vakavan filosofisen ajattelun risteyttäminen ei ole aivan tavanomaista kirjallisuudessa, vaan rohkea valinta kirjailijalta.” (Virpi Alanen, Suomen Kuvalehti) 

”Länsimaisen ajattelun suurmiehiä vilisevä Jukka Laajarinteen ´Mykistynyt mies´ herättää villejä ajatuksia. Romaani on kiinnostava ja vetävä, sujuva ja erikoinen.” (Kalle Keränen, Skeptikko)

”Jos saa urallaan kirjoitettua yhdenkin Mykistyneen miehen kaltaisen teoksen, se riittää.” (Marko Hautala)

Osta kirja kustantajalta

 

11 vastausta artikkeliin “Mykistynyt mies”

  2. Terveeks! Kiva, kun tulit moikkaamaan.

    Aikaa on tosiaan kulunut, jopa niin paljon, että meetettiin Sveitsistä yakaisin jo yli kaksi vuotta sitten. Mutta hei, kurkkaanpa, mitä linkkisi takaa löytyy.

  3. Hei.

    Olen lukenut nyt kymmeniä kertoja 2-vuotiaalle tyttärelleni kirjan nimeltä Minä en laske kymmeneen! ja tätä ”vaapu”-kirjaa luetaan joka ilta. Olen ilolla pistänyt merkille kirjan omaperäisyyden ja hauskan tarinan, joka yllättää hämmästyttävällä tavalla aikuisenkin, johon ei usein lastenkirjoissa törmää. Aivan mahtava kirja, jonka moderni ja tyylikäs kuvitus ansaitsee myös suuren kiitoksen.

    Kirja piti lukea moneen kertaan ennen kuin tajusin bussipysäkin antaman vinkin.

    Toimii.

  4. Hirmuisen mukava kuulla!

    Itse huomasin bussipysäkin numeron vasta nyt, kun sen sanoit – sen, mihin se vihjaa, olin huomannut jo aiemmin. Kuvituksen keksinnöistä kaikki kiitos kuuluukin kokonaisuudessaa Samille, minä keksin pelkän tarinan.

  5. Moi! En tiennytkään että sun tuotanto on nykyään jo näin laaja!

    Täytys joskus treffata taas. Toi 23.01. meni jotenkin ohi, taas.

    Runosi innoittivat minua keksimään pitkästä aikaa oman:

    Vanhenen maitoa nopeammin
    Olisiko pitänyt pastöroitua

  7. Heti punakynä viuhuu, hehe. Mutta joo, ehkä tuota voi vielä hioa.

    Sä varmaan tiedät pastöroinnin etymologiaa. Meinaan, onko sillä jotain tekemistä pastorin kanssa? Jaakko Teppo käyttänyt tuota yhteyttä eräässä kaskussaan.

  8. 🙂 Ei se ollut kriittinen punakynä vaan epäkriittinen ehdotus kolmanneksi riviksi.

    Louis Pasteur -niminen tyyppi keksi aikoinaan, että jos maito tapetaan kuumentamalla ja sitten se eristetään niin, ettei ulkopuolelta tule uutta elämää tilalle, se myös pysyy kuolleena.

  11. Kiitos linkkivinkistä. Kiinnostava keskustelu kaiken kaikkiaan. Tekisi melkein mieli osallistua siihen itsekin, mutta tuntuu, että joudun tuosta aiheesta puhumaan riittävästi ja vähän liikaa ilmankin. No, pari ihan pientä huomiota:

    Se tabula rasa -ajatus ei oikein tunnu pitävältä. Pienikään lapsi ei ole muovailuvahaa, vaan jopa poliittiset asenteemme ovat ilmeisesti perustaltaan yllättävänkin geneettisesti määräytyneitä (asiaa on tutkittu mm. eri kodeissa kasvaneiden identtisten kaksosten avulla). Samoin yksittäisen opettajan vaikutusvalta on varsin rajallinen, sillä kaikilla muillakin opettajilla on mielipiteitä – laidasta laitaan. Koulun suurin ”kasvattava” vaikutus toteutuukin opetusjärjestelyistä johtuvan piilo-opetussuunnitelman muodossa: eniten kouluissa ei opiskellakaan varsinaisia oppiaineita vaan hallittuna olemista.

Jätä kommentti